Historia

VERSOPARTIOINTI
Versolippukunnat ovat partiolippukuntia, joiden taustayhteisönä on vapaaseurakunta. Partiotoiminta Suomen Vapaakirkon piirissä alkoi vuonna 1929 Tampereella leviten vähitellen muihin kaupunkeihin. Toiminta oli pitkään varsin pienimuotoista. 1970-luvun alkupuolella lippukuntia oli vain kahdeksan, viisi poika- ja kolme tyttölippukuntaa. Versoja oli tuolloin noin 300. Vuosikymmenen loppupuolella alkoi toiminta elpyä ja kasvaa.

Versojen oma jokavuotinen suurtapahtuma, “Hiljaiset Päivät”, kokosi yhteen satakunta partiolaista. Syksyisin alettiin järjestää johtajille valtakunnallisia neuvottelupäiviä. Myös SVN – Suomen Vapaakirkon Nuoret ry – halusi omalta osaltaan vaikuttaa partiotoiminnan kasvuun ja palkkasi 1977 partiosihteeriksi Aake Huurresalon. Muutaman vuoden sisällä seurakunta toisensa jälkeen aloitti kerhotoiminnan rinnalla partion, joka pian kasvoi monessa seurakunnassa suurimmaksi nuorisotyön muodoksi.

1980-luvun puolivälissä versolippukuntia oli jo kolmisenkymmentä ja vuonna 2000, vuosituhannen vaihtuessa, versot toimivat 36 paikkakunnalla. Partiolaisten määrä versolippukunnissa oli kasvanut yli 1500:n. Vuonna 2017 versopartiolaisia on n. 650 jäsenmaksunsa maksanutta 13 toimivassa lippukunnassa.

Versolippukunnat kuuluvat Suomen Partiolaiset ry:hyn ja toteuttavat SP:n ohjelmaa toiminnassaan.

JYVÄSKYLÄN VERSOT
Partiolippukunta Jyväskylän Versot perustettiin virallisesti 6. tammikuuta 1980. Lippukunnan toiminta oli kuitenkin alkanut jo paljon aiemmin. Jyväskylän Vapaaseurakunnan nuorisotyöntekijä Keijo “Keke” Piironen perusti jo talvella 1977 poikavartion, Ilvekset. Syksyllä 1978 toiminta kasvoi ja mukaan saatiin myös tyttöjä, kun Heljä “Lyyli” Sinervä aloitti tyttövartio Oravien johtajana. Samana vuonna perustettiin myös Riitta Terävän ja Milja Lehtisen johtama ensimmäinen sudenpentulauma Puumat.

Kun toiminta alkoi syksyllä 1979 olla jo vakiintunutta, syntyi ajatus liittyä jonkun versolippukunnan “etäispisteeksi”. Asiaa mietittäessä kiteytyi kuitenkin parhaaksi ratkaisuksi järjestäytyminen omaksi lippukunnaksi. Niinpä partiolippukunta Jyväskylän Versojen perustava kokous pidettiin 6.1.1980 klo 15 Jyväskylän Vapaakirkon alasalissa. Kokouksessa oli läsnä 20 toiminnassa mukana olevaa johtajaa. Taustayhteisön edustajana kokouksessa oli pastori Toivo Palmi. Lippukunnan nimeksi vahvistettiin Jyväskylän Versot ja lippukunnan johtajaksi Jorma Terävä, joka oli käytännössä hoitanut tehtävää jo kolme vuotta.

Lippukunnanjohtajat:

  • Jorma Terävä (käytännössä vuodesta 1977) 1980 – 1981
  • Päivi Matti 1982
  • Reijo Kauppinen 1982
  • Hannu Luotola 1983 – 1990
  • Irmeli Rautjoki 1991 – 1994
  • Ari Kastepohja 1995 – 1998
  • Kati Larkkonen (os. Isännäinen) 1999 – 2000
  • Ari Kastepohja 2001 – 2011
  • Kati Larkkonen (os. Isännäinen) 2011 –

Ensimmäiset vuodet olivat erittäin voimakasta kasvun aikaa. Useita laumoja ja vartioita perustettiin vuosittain. Ryhmät kokoontuivat Rajakatu 20 väestösuojassa sijainneessa huoneessa, Sinervien partiokolossa Vapaaherrantie 15:ssa sekä kaupungin kerhohuoneessa Vaajakoskentie 14:ssa.

80-luvulla kunnostettiin Rajakatu 20:n käytöstä poisjäänyt pannuhuone kolotilaksi. Johtajat ja vanhemmat tekivät töitä yhden syksyn. Viiden vuoden jälkeen taloyhtiö päätti sopimuksen ja muutti tilan pyykkien kuivaustilaksi, jolloin lippukunta oli yhden talven Keski-Suomen sokeiden takkahuoneella Eeronkadulla ja silloin säästöpankin pommisuojassa Kauppakadulla. Tammikuussa 1990 vihittiin käyttöön Vapaakirkon parkkipaikan alle tehdyt lapsi- ja nuorisotilat, jolloin kaksi huonetta ja aula oli sisustettu partiomaisittain ja toinen aula ja kaksi huonetta pyhäkoulutarkoitukseen sopiviksi.

Alusta alkaen lippukunnassa panostettiin voimakkaasti johtajien koulutukseen ja vahvaan retkeilytoimintaan. Nämä painotukset ovat edelleen selvästi näkyvissä lippukunnan toiminnassa. Suomen Partiolaisten kaukoretkimerkkejä on lippukunnassa suoritettu 12 kappaletta:

  • 187 Klaus Luotola (1991)
  • 204 Ari Kastepohja (1993)
  • 205 Reijo Kauppinen (1993)
  • 235 Tuomas Luotola (1996)
  • 237 Janne Kastepohja (1997)
  • 238 Christian Kivimäki (1997)
  • 252 Kati Isännäinen (1998)
  • 267 Kari Huttunen (2000)
  • 268 Samuli Järvinen (2000)
  • 327 Villevaltteri Larkkonen (2009) 
  • 371 Petri Kastepohja (2016)
  • 373 Antti Savolainen (2016)

Suurimmillaan toiminta oli 1995 , jolloin jäseniä oli n. 250.

Lippukunnan käytössä ollut retkimaja jäi pois käytöstä kesän lopussa 2000. Huhtikuussa 2001 lippukunta onnistui ostamaan 8,8 ha:n tontin “Huutama” 3 km luoteeseen Kiponniemestä Vesangan kylältä Kinnaslammen etelärannalta. Huhtikuussa 2016 vihittiin vierekkäiselle uudelle tontille “Kaiku” uusi partiokämppä.

Syksyllä 2017 toiminnassa oli n. 110 partiolaista 10 eri ryhmässä.

Comments are closed.