VERSOPARTIOINTI
Versolippukunnat ovat partiolippukuntia, joiden taustayhteisönä on vapaaseurakunta. Partiotoiminta Suomen Vapaakirkon piirissä alkoi vuonna 1929 Tampereella leviten vähitellen muihin kaupunkeihin. Toiminta oli pitkään varsin pienimuotoista. 1970-luvun alkupuolella lippukuntia oli vain kahdeksan, viisi poika- ja kolme tyttölippukuntaa. Versoja oli tuolloin noin 300. Vuosikymmenen loppupuolella alkoi toiminta elpyä ja kasvaa.
Versojen oma jokavuotinen suurtapahtuma, “Hiljaiset Päivät”, kokosi yhteen satakunta partiolaista. Syksyisin alettiin järjestää johtajille valtakunnallisia neuvottelupäiviä. Myös SVN – Suomen Vapaakirkon Nuoret ry – halusi omalta osaltaan vaikuttaa partiotoiminnan kasvuun ja palkkasi 1977 partiosihteeriksi Aake Huurresalon. Muutaman vuoden sisällä seurakunta toisensa jälkeen aloitti kerhotoiminnan rinnalla partion, joka pian kasvoi monessa seurakunnassa suurimmaksi nuorisotyön muodoksi.
1980-luvun puolivälissä versolippukuntia oli jo kolmisenkymmentä ja vuonna 2000, vuosituhannen vaihtuessa, versot toimivat 36 paikkakunnalla. Partiolaisten määrä versolippukunnissa oli kasvanut yli 1500:n. Vuonna 2020 versopartiolaisia oli n. 650 jäsenmaksunsa maksanutta 14 toimivassa lippukunnassa.
Versolippukunnat kuuluvat partiopiiriensä kautta Suomen Partiolaiset ry:hyn ja toteuttavat SP:n ohjelmaa toiminnassaan.
JYVÄSKYLÄN VERSOT
Partiolippukunta Jyväskylän Versot perustettiin virallisesti 6. tammikuuta 1980. Lippukunnan toiminta oli kuitenkin alkanut jo paljon aiemmin. Jyväskylän Vapaaseurakunnan nuorisotyöntekijä Keijo “Keke” Piironen perusti jo talvella 1977 poikavartion, Ilvekset. Syksyllä 1978 toiminta kasvoi ja mukaan saatiin myös tyttöjä, kun Heljä “Lyyli” Sinervä aloitti tyttövartio Oravien johtajana. Samana vuonna perustettiin myös Riitta Terävän ja Milja Lehtisen johtama ensimmäinen sudenpentulauma Puumat.
Kun toiminta alkoi syksyllä 1979 olla jo vakiintunutta, syntyi ajatus liittyä jonkun versolippukunnan “etäispisteeksi”. Asiaa mietittäessä kiteytyi kuitenkin parhaaksi ratkaisuksi järjestäytyminen omaksi lippukunnaksi. Niinpä partiolippukunta Jyväskylän Versojen perustava kokous pidettiin 6.1.1980 klo 15 Jyväskylän Vapaakirkon alasalissa. Kokouksessa oli läsnä 20 toiminnassa mukana olevaa johtajaa. Taustayhteisön edustajana kokouksessa oli pastori Toivo Palmi. Lippukunnan nimeksi vahvistettiin Jyväskylän Versot ja lippukunnanjohtajaksi Jorma Terävä, joka oli käytännössä hoitanut tehtävää jo kolme vuotta.
Lippukunnanjohtajat:
- Jorma Terävä (käytännössä vuodesta 1977) 1980 – 1981
- Päivi Matti 1982
- Reijo Kauppinen 1982
- Hannu Luotola 1983 – 1990
- Irmeli Rautjoki 1991 – 1994
- Ari Kastepohja 1995 – 1998
- Kati Larkkonen (os. Isännäinen) 1999 – 2000
- Ari Kastepohja 2001 – 2011
- Kati Larkkonen (os. Isännäinen) 2011 – 2020
- Ari Kastepohja 2020 –
Ensimmäiset vuodet olivat erittäin voimakasta kasvun aikaa. Useita laumoja ja vartioita perustettiin vuosittain. Ryhmät kokoontuivat Rajakatu 20 väestösuojassa sijainneessa huoneessa, Sinervien partiokolossa Vapaaherrantie 15:ssa sekä kaupungin kerhohuoneessa Vaajakoskentie 14:ssa.
80-luvulla kunnostettiin Rajakatu 20:n käytöstä poisjäänyt pannuhuone kolotilaksi. Johtajat ja vanhemmat tekivät töitä yhden syksyn. Viiden vuoden jälkeen taloyhtiö päätti olla uusimatta sopimusta ja muutti tilan pyykkien kuivaustilaksi, jolloin lippukunta oli yhden talven Keski-Suomen sokeiden takkahuoneella Eeronkadulla ja sitten säästöpankin pommisuojassa Kauppakadulla.
Tammikuussa 1990 vihittiin käyttöön Puutarhakatu 16:ssa Vapaakirkon parkkipaikan alle tehdyt lapsi- ja nuorisotilat, jolloin kaksi huonetta ja aula oli sisustettu partiomaisittain ja toinen aula ja kaksi huonetta pyhäkoulutarkoitukseen sopiviksi. Niissä toimittiin lähes 30 vuotta, kunnes sisäilmaongelmia ruvettiin tutkimaan koko kiinteistön alakerrassa.
Syksyllä 2019 jouduttiin evakkoon, kun seurakunta oli siirtränyt jo helmikuussa 2019 jumalanpalvelukset muualle. Saatiin Viitaniemestä Viitajyvän tiloista vuokrattua ilta-aikaa koloiltoihin. Syksyllä 2020 ei ollut mitään kokoontumistilaa ja ryhmät kokoontuivat ulkona. Koronamääräysten takia myöhemmin syksyllä yli 12-vuotiaden sisäkokoontuminen olikin kiellettyä. Seurakunnan saatua kunnostetuksi riittävästi Ahjokatu 16:ssa ostamaansa entistä kuntosalia, lokakuun puolessa välissä 2020 oli jälleen mahdollisuus kokoontua sisätiloissa ja silloin seurakunta sekä lippukunta siirsi viimeisetkin tavarat Puutarhakadun kirkolta Ahjolle ja ne “savutettiin” ennen siirtoa. Huhtikuussa 2021 Puutarhakadun kirkko myytiinkin. Toukokuussa yli 12-vuotiaat saivat luvan sisäkokoontumiseen, kun korona hieman hellitti.
Alusta alkaen lippukunnassa panostettiin voimakkaasti johtajien koulutukseen ja vahvaan retkeilytoimintaan. Nämä painotukset ovat edelleen selvästi näkyvissä lippukunnan toiminnassa. Suomen Partiolaisten kaukoretkimerkkejä eli karhunhampaita on lippukunnassa suoritettu 15 kappaletta:
- 187 Klaus Luotola (1991)
- 204 Ari Kastepohja (1993)
- 205 Reijo Kauppinen (1993)
- 235 Tuomas Luotola (1996)
- 237 Janne Kastepohja (1997)
- 238 Christian Kivimäki (1997)
- 252 Kati Larkkonen (o.s. Isännäinen) (1998)
- 267 Kari Huttunen (2000)
- 268 Samuli Järvinen (2000)
- 327 Villevaltteri Larkkonen (2009)
- 371 Petri Kastepohja (2016)
- 373 Antti Savolainen (2016)
- 385 Kuisma Vesisenaho (2018)
- 386 Aatu Janhunen (2018)
- 387 Aarni Salomaa (2018)
Suurimmillaan lippukunnan toiminta oli vuonna 1995 , jolloin jäseniä oli n. 250.
LEIRIPAIKKA “HUUTAMA”
Lippukunta pääsi isännöimään 70-luvulla Jyväskylän Vapaaseurakunnan Nuoret ry:n rakentamaa retkimajaa (2 huonetta) ja rantasaunaa Kiponniemen leirikeskuksessa Vesangassa 90-luvun alussa. Nuortenyhdistys keskitti toimintansa kaupunkiin.
Lippukunnan käytössä ollut retkimaja Kiponniemessä jäi pois käytöstä kesän lopussa 2000, kun Suomen Vapaakirkko osti Jyväskylän vapaaseurakunnan osuudet Kiponniemestä. Huhtikuussa 2001 lippukunta onnistui ostamaan 8,8 ha:n tontin “Huutama” 3 km luoteeseen Kiponniemestä Vesangan kylältä Kinnaslammen etelärannalta. Sinne rakennettiin laavu, kaivo, lippuaukio lipputankoineen ja leirivessat. Teltat nousivat mättäiden väliin, missä oli tasaista. Rakennuslupaa kämpälle ei saatu rantakaavan vuoksi. Alueella pidettiin kuitenkin säännöllisesti telttaleirejä. Keväällä 2020 kaivinkoneella tasoitettiin Kinnaslammen etelärannan tuntumaan kymmenkunta telttapaikkaa kaivinkoneella ja tasoitettiin rannan aukiota.
KÄMPPÄ “KAIKU”
Vuonna 2013 saatiin vuokrattua 1,3 ha:n lisätontti “Kaiku” Huutaman eteläpuolelta. Tälle rakennettiin kolmen vuoden aikana uusi partiokämppä, joka vihittiin 2.4.2016. Sängyt valmistuivat kämppään loppuvuodesta 2017, ja majoitustilaa talon tarjoamilla 10 cm patjoilla löytyy nyt 15 hengelle (mm. neljä kolmikerrossänkyä). Kämpällä on myös aurinkosähköt, eli valaistuksen verran saa apuja sieltä ja kännyköitä voi ladata pistorasioista. Kämpän sisältä ei pääse mobiilidatayhteyksiin – täytyy tulla ulos. Pihassa on läpivuotinen kaivo, polttopuuliiteri ja wc. Talvisin tietä kämpälle ei aurata, joten jos lunta on tupruttanut enemmän, kannattaa varautua hiihtohommiin tai vetää kassit ahkiolla perille viimeiset 800 m Kissamäentien risteyksestä.
Elokuussa 2020 kämpän pihaan valmistui kärrysauna ja huhtikuussa 2021 ryhmät kantoivat vuorotellen Kaikuun lipputangon!
Keväällä 2021 lippukunnan toiminnassa oli n. 100 partiolaista 10 eri ryhmässä.