Kuva 01 Eskelisen lapinlinjat Kilpishotellin pihassa 3.6.2009 (korkeutta merenpinnasta n. 480 m)
Kuva 02 Uljas lähtijäjoukkomme Kilpishotellin pihassa (n. 480 mpy) 3.6.2009, kun samaan aikaan Kilpisjärvestä lähtivät rytisten jäät eli varsina aikaisin, kun välillä ne ovat lähteneet vasta juhannusviikolla
Kuva 03 Viitisen kilometriä tultu ja lounastauko tunturissa (n. 720 mpy). Taustalla vasemmalla Saana ja oikealla Jeahkas.
Kuva 04 Kalottireitti, jota kuljimme menee Muurivaaran luoteispuolella pariksi kilometriksi Norjan puolelle ja polun varressa on tämä ainut merkki rajan ylittämisestä
Kuva 05 Saarijärven tunturitupa (n. 685 mpy) on keskellä kivikkoa, josta on vaikea löytää teltanpaikkoja kesäkelillä
Kuva 06 Saarijärven tunturituvan pohjoispuolella oleva silta Kalottireitillä. Kevättulvan aikaan voi olla vaikeuksia päästä itse sillalle.
Kuva 07 Urhea joukkomme lähdössä toiselle vaelluspäivälleen 4.6.2009 Saarijärven tuvalta – taustalla Saana
‘
Kuva 08 Pitkä loiva nousu Saarijärveltä Tuoljehuhputin satulaan menossa ja paikoin painanteissa oli vielä hyvin lunta
Kuva 09 Tuoljehuhputin kohdalla oleva satulapiste on saavutettu ja korkeutta on merenpinnasta 980 m! Lämpötila nollassa.
Kuva 10 Laskeutuminen satulasta Kuonjarvaggin laaksoon näytti, että varsinkin pohjoisilla rinteillä oli runsaasti lunta, vaikka oli varhainen kesä
Kuva 11 Lähdössä lumisateessa kolmanteen vaelluspäivään 5.6.2009 Kuonjarjohkan tuvalta (860 mpy), jossa tapasimme ensimmäisen vaeltajan maantien jälkeen. Hän oli käynyt Haltin vieraskirjalla kaksi päivää aikaisemmin.
Kuva 12 Pari km tultuamme tauolla lumisade oli muuttunut enemmän räntäsateeksi – olimme jossakin Siktakurrasta laskevan puron varressa
Kuva 13 Lasku Meekonjärven laaksoon juuri alkamassa – hyvällä kelillä Halti näkyisi tästä – yllättäen kännykkäkenttää löytyikin – norjalainen operaattori – onnistuihan se soitto sitäkin kautta
Kuva 14 Teltat pystytettiin Meekonjärven autiotuvan pihapiiriin (n. 600 mpy) ja siellä olikin pari muuta vaellusporukkaa samoin asettuneena – tämä kohta lienee vilkkain kohta Haltin reitillä niin kesällä kuin talvella
Kuva 15 Kolmen kilometrin päässä kämpästä oli sienimäinen Saivaara, jonka huipulle teimme kävelyretken – kuva huipulta (n. 830 mpy) kohti itää
Kuva 16 Näkymää Saivaaran päältä länsiluoteeseen – Meekonvaara näkyy keskellä ja sen juuressa autiotupa ja teltat (no joo, ei näe tästä kuvasta)
Kuva 17 Kun pääsimme takaisin teltoille, huomasimme, että siellä oli vieraillut pieni lumikuuro. Saivaara näkyy taustalla.
Kuva 18 Neljännen vaelluspäivän (6.6.2009) aluksi päästiin kahlaamaan matalan Pierfejoen poikki – Saivaara tässäkin taustalla
Kuva 19 Viitisen kilometriä kuljettuamme pääsimme Vuomakasjoesta ylitse järven laskukohdassa Kalottireitin siltaa (n. 640 mpy) pitkin yli
Kuva 20 Edellisestä kilometrin päässä on Pitsusköngäs, joka on jonkin mittapuun mukaan Suomen suurin putous yhdellä 17 m putouskorkeudellaan
Kuva 21 Ilma taisi olla pikkuisen pakkasella, kun jääpuikoista ei tippunut vettä. Paikkana Pitsuskönkään viereinen rinne (n. 700 mpy).
Kuva 22 11 km Meekonjärveltä tultuamme pääsimme Pitsusjärven tunturituvalle (n. 745 mpy). Jos olisi kirkas keli, Halti näkyisi paremmin takana olevan liiterin oikealla puolella taivaan rannassa
Kuva 23 Alueelle ovat tyypillisiä nopeat säänvaihtelut. Kuvassa on näkymä luoteeseen kämpän edestä. Pitsusjärvi (737 mpy) oli vielä jäässä.
Kuva 24 Tuvalta matkattaessa Haltille Haltijoessa oli kaunis putous, joka on erään vanhemman Haltin kartan kannessa
Kuva 25 Kolmisen km ennen Haltin tupia talvi tuli vastaan ja alkoi vahvempi yhtenäinen lumipeite. Kokeilimme ensin mennä Haltijoen uomaa, koska vesi oli syönyt lumen siitä pois eikä silloin tullut yllättäviä lumeenuppoamisia.